Imetyksen aloitus – mitä ensimmäisinä päivinä tapahtuu?

23/09/2026 / Kirjoittaja:

Imetyksen aloitus on ensimmäisinä päivinä yhteistä harjoittelua vauvan kanssa. Tässä oppaassa käymme läpi ensimaidon, ensi-imetyksen, maidonnousun, imetyskerrat, hyvän imuotteen sekä sen, mistä tietää vauvan saavan riittävästi maitoa.

Päivitetty 23.9.2026. Artikkeli perustuu ensisijaisesti Terveyskylän Naistalon ja Imetyksen tuki ry:n suomalaisiin imetysohjeisiin.

Lyhyesti: vastasyntynyt imee tavallisesti usein, yleensä vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa. Maitomäärä lisääntyy yleensä selvästi noin 2–4 päivän kuluttua synnytyksestä. Jos vauva ei ime tehokkaasti, imetys sattuu jatkuvasti tai maidonsaannin turvamerkit eivät täyty, pyydä apua synnytyssairaalasta tai neuvolasta.

Sisältö

Ensimaito eli kolostrum

Ensimmäisinä päivinä rinnoista erittyy ensimaitoa eli kolostrumia. Sitä tulee aluksi pieniä määriä, mutta terveelle ja täysiaikaisena syntyneelle vauvalle ensimaitotipat riittävät yleensä hyvin, kun vauva imee tehokkaasti ja riittävän usein.

Imetyksen tuki kuvaa ensimaitoa ravintopitoiseksi ja vastustuskyvyn kehittymistä tukevaksi. Sen koostumus on tavallista kypsää rintamaitoa paksumpaa. Ensimmäisten päivien pieni maitomäärä ei siis yksin tarkoita, että maitoa olisi liian vähän.

Vauvan maidonsaantia ei kuitenkaan arvioida pelkästään sen perusteella, miltä rinnat tuntuvat tai kuinka paljon maitoa näkyy. Tärkeämpiä ovat vauvan imeminen, vaipat ja painonkehitys.

Ensi-imetys ja ihokontakti

Ensi-imetystä tuetaan mahdollisimman pian syntymän jälkeen, jos vauvan ja synnyttäneen vointi sen sallii. Ihokontaktissa vauva saa rauhassa hakeutua rinnalle ja käyttää synnynnäisiä hamuilu- ja imemisrefleksejään.

Jos vauva ei ensimmäisten tuntien aikana saa otetta rinnasta tai ei pääse rinnalle esimerkiksi hoidon vuoksi, Terveyskylä suosittelee maidonerityksen käynnistämistä lypsämällä ensimaitoa. Samalla vauvaa kannattaa pitää ihokontaktissa aina kun se on mahdollista.

Milloin maito nousee?

Maitomäärä lisääntyy tavallisesti selvästi noin 2–4 päivän kuluttua synnytyksestä. Rinnat voivat tällöin tuntua pinkeiltä, turvonneilta ja aroilta. Oireet helpottavat yleensä muutamassa päivässä, kun maidoneritys ja vauvan syöminen alkavat löytää yhteisen rytmin.

Jos turvotus vaikeuttaa vauvan tarttumista rintaan, rinnanpäätä ja nännipihaa voi pehmentää ennen imetystä esimerkiksi painelemalla aluetta sormenpäillä tai lypsämällä hieman maitoa. Tiheä imetys auttaa yleensä myös pakkautumisen hallinnassa.

Kuinka usein vastasyntynyt imee?

Vastasyntynyt syö tiheästi sekä päivällä että yöllä. Suomalaisissa imetysohjeissa puhutaan yleensä vähintään 8–12 imetyskerrasta vuorokaudessa, ja vauva voi syödä tätäkin useammin.

Imetyskertojen ei tarvitse jakautua tasaisesti kellon mukaan. Vauva voi nukkua välillä pidemmän jakson ja haluta sen jälkeen rinnalle monta kertaa lyhyin välein. Erityisen tiheää imemistä nähdään usein ensimmäisten päivien aikana sekä myöhemmillä tiheän imun kausilla.

Onko normaalia, että vauva tuntuu “asuvan rinnalla”?

Kyllä, etenkin ensimmäisinä viikkoina. Tiheä imeminen lisää rinnan saamaa stimulaatiota ja auttaa maitomäärää kasvamaan vauvan tarpeiden mukaiseksi. Rinta on vauvalle myös läheisyyden ja rauhoittumisen paikka.

Pelkkä tiheä syöminen ei siis tarkoita, että maito ei riittäisi. Tilannetta kannattaa arvioida yhdessä muiden maidonsaannin merkkien kanssa.

Mistä tietää, että vauva saa tarpeeksi maitoa?

Vatsalaukun kokoa kuvaavat kirsikka-, saksanpähkinä- ja muut vertaukset eivät ole kovin hyödyllisiä maidonsaannin arvioinnissa. Käytännössä luotettavampaa on seurata niin sanottuja imetyksen turvamerkkejä.

  • Vauva syö omaan tahtiinsa vähintään noin 8–12 kertaa vuorokaudessa.
  • Vauva imee tehokkaasti ja nielemistä on havaittavissa.
  • Viidennen vuorokauden alusta lähtien vauva pissaa vähintään noin viisi kertaa vuorokaudessa.
  • Ensimmäisinä viikkoina ulostetta tulee päivittäin.
  • Vauvan paino ei laske ensipäivinä yli 10 prosenttia syntymäpainosta ja paino lähtee tämän jälkeen nousuun.

Jos turvamerkit eivät täyty: alle viikon ikäisen vauvan kohdalla ota yhteyttä synnyttäneiden osastolle. Tämän jälkeen ota yhteyttä neuvolaan. Maidonsaantia ei kannata arvioida yksin vain imetyskertojen pituuden tai rintojen tuntemusten perusteella.

Hyvä imuote ja imetysasento

Hyvä imuote auttaa vauvaa saamaan maitoa tehokkaasti ja tekee imetyksestä vanhemmalle mukavampaa. Vauvan vartalon kannattaa olla lähellä imettävää vanhempaa ja pään sellaisessa asennossa, että suu pääsee avautumaan reilusti rinnalle tarttumista varten.

Yhtä kaikille sopivaa imetysasentoa ei ole. Kokeile esimerkiksi takanoja-asentoa, kylkiasentoa tai tavallista kehtoasentoa ja valitse sellainen, jossa oma keho pysyy mahdollisimman rentona ja vauva saa rinnasta hyvän otteen.

Tyynyt voivat helpottaa asentoa, mutta niitä ei tarvita jokaisessa imetyksessä. Olennaisinta on, ettei sinun tarvitse jännittää hartioita tai kannatella vauvan koko painoa käsillä pitkään.

Kuuluuko imetyksen sattua?

Rinnanpäät voivat olla imetyksen alkuvaiheessa herkät, mutta jatkuvaa tai voimakasta kipua ei pidä pitää normaalina osana imetystä. Terveyskylän mukaan imetyksen tulisi olla kivutonta ja mukavaa sekä vanhemmalle että vauvalle.

Yksi tavallisista kivun syistä on liian suppea imuote. Jos imetys sattuu, ensimmäisiä asioita on tarkistaa vauvan asento ja imuote. Jos kipu jatkuu, rinnanpäät rikkoutuvat tai rinnassa on voimakasta kipua, pyydä ohjausta synnytyssairaalasta tai neuvolasta.

Entä rintakumi?

Rintakumista voi olla joissakin tilanteissa apua, mutta sitä ei kannata ottaa automaattisesti käyttöön pelkän imetyskivun vuoksi. Sopiva koko ja oikea käyttötekniikka ovat tärkeitä, ja rintakumi voi vähentää rinnan saamaa stimulaatiota. Jos rintakumia tarvitaan ensimmäisinä viikkoina, on hyvä saada sen käyttöön imetysohjausta.

Mitä tehdä, jos vauva ei ime tehokkaasti?

Osa vastasyntyneistä on ensimmäisinä päivinä hyvin uneliaita. Vauvaa voi auttaa syömään pitämällä häntä paljon ihokontaktissa ja tarjoamalla rintaa jo varhaisiin nälkäviesteihin, ennen kuin vauva ehtii hermostua tai väsyä.

Jos vauva ei tartu rintaan tai imeminen jää tehottomaksi, pyydä apua mahdollisimman varhain. Imetysasennon ja imuotteen korjaaminen voi ratkaista tilanteen. Tarvittaessa omaa maitoa voidaan lypsää ja antaa vauvalle muulla tavalla.

Milloin tarvitaan lypsämistä tai lisämaitoa?

Lypsämisestä on hyötyä erityisesti silloin, jos vastasyntynyt ei pääse rinnalle tai ei ime riittävän usein tai tehokkaasti. Terveyskylä suosittelee tällöin maidonerityksen käynnistämiseksi säännöllistä lypsämistä ensimmäisistä tunneista lähtien.

Lisämaitoa voidaan tarvita lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi jos vauvan verensokeri on matala, vauva on syntynyt ennenaikaisena tai pienipainoisena, paino laskee liikaa tai vauvan vointi muuten edellyttää lisäravintoa. Lisämaidon tarve arvioidaan vauvan tilanteen perusteella.

Jos lisämaitoa tarvitaan ja imetystä halutaan jatkaa, rinnan riittävästä stimulaatiosta kannattaa huolehtia imetyksellä ja tarvittaessa lypsämällä. Lisämaidon määrästä ja antotavasta saat yksilölliset ohjeet synnytyssairaalasta tai neuvolasta.

Lue lisää aiheesta: Rintamaidon pumppaus – mitä kannattaa tietää? ja Paras rintapumppu 2026 – valintaohje ja vertailu.

Mitä imetykseen kannattaa hankkia valmiiksi?

Imetyksen alkuun ei tarvita suurta määrää tarvikkeita. Monelle hyödyllisiä ovat mukavat imetysliivit tai helposti avattava toppi sekä liivinsuojat. Rintapumppu voi olla hyödyllinen, jos lypsämiselle tulee tarvetta, mutta se ei ole välttämätön hankinta kaikille ennen vauvan syntymää.

Rintakumia ei tarvitse ostaa varmuuden vuoksi. Jos sille tulee tarvetta, oikea koko ja käyttötapa kannattaa varmistaa imetysohjaajan, kätilön tai neuvolan kanssa.

Vaatteisiin liittyviä vinkkejä löydät oppaastamme Parhaat imetysvaatteet – mitä oikeasti tarvitset imetysaikana?.

Milloin imetykseen kannattaa pyytää apua?

Imetyksessä ei tarvitse odottaa siihen asti, että ongelma on suuri. Apua kannattaa pyytää matalalla kynnyksellä, jos:

  • imetys sattuu jatkuvasti tai voimakkaasti
  • vauva ei saa rinnasta otetta tai imuote irtoaa jatkuvasti
  • vauva on hyvin unelias eikä herää syömään riittävän usein
  • vauva imee mutta nielemistä ei juuri kuulu tai näy
  • märkiä vaippoja tulee liian vähän
  • vauvan painonkehitys huolestuttaa
  • rinnanpäät rikkoutuvat tai rinnassa on voimakasta kipua, punoittava alue tai muu huolestuttava oire

Alle viikon ikäisen vauvan maidonsaantiin liittyvässä huolessa yhteydenotto synnyttäneiden osastolle on yleensä oikea ensimmäinen askel. Myöhemmin neuvola auttaa imetyksen, vauvan painon ja muun voinnin arvioinnissa.

Usein kysytyt kysymykset imetyksen aloituksesta

Milloin maito yleensä nousee?

Maitomäärä lisääntyy yleensä selvemmin noin 2–4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Ajankohta vaihtelee yksilöllisesti, ja joillakin maidon runsastuminen tapahtuu hieman myöhemmin.

Kuinka monta kertaa vastasyntynyttä pitäisi imettää vuorokaudessa?

Yleinen suomalaisissa imetysohjeissa käytetty vähimmäismäärä on noin 8–12 imetyskertaa vuorokaudessa. Vauva voi haluta rinnalle huomattavasti useamminkin, eikä syöttöjen tarvitse tapahtua tasaisin kellonvälein.

Mistä tiedän, että ensimaito riittää?

Pelkkää näkyvän maidon määrää ei kannata arvioida. Seuraa vauvan tehokasta imemistä, nielemistä, pissa- ja kakkavaippoja sekä painonkehitystä. Jos turvamerkit täyttyvät, maidonsaanti on yleensä riittävää.

Onko normaalia, että vauva syö jatkuvasti?

Ensimmäisinä päivinä ja tiheän imun kausilla vauva voi haluta rinnalle hyvin usein. Tiheä imeminen auttaa kasvattamaan maitomäärää. Jos vauvan paino kehittyy, vaippoja tulee normaalisti ja imeminen on tehokasta, tiheä syöminen ei yksin ole merkki maidon puutteesta.

Onko imetyksen alussa normaalia kipua?

Rinnanpäät voivat tuntua herkiltä, mutta jatkuvaa tai voimakasta kipua ei pidä pitää normaalina. Tarkista imuote ja pyydä apua, jos kipu jatkuu.

Tarvitaanko rintapumppu heti vauvan syntymän jälkeen?

Ei välttämättä. Jos vauva imee tehokkaasti ja usein, erillistä pumppaamista ei yleensä tarvita vain varmuuden vuoksi. Lypsämisestä tulee tärkeää esimerkiksi silloin, jos vauva ei pääse rinnalle tai imeminen ei stimuloi rintaa riittävästi.

Lue myös

Lähteet

Artikkelin terveystiedot on tarkistettu ensisijaisesti suomalaisista terveydenhuollon ja imetysohjauksen lähteistä.

Lue lisää

Scroll to Top