Turvaistuintestit auttavat vertailemaan lasten turvaistuimia, mutta yksi testiarvosana voi johtaa helposti harhaan.Testin parhaan kokonaisarvosanan saanut istuin ei välttämättä ole saanut parasta tulosta törmäysturvallisuudesta, sillä kokonaisarvosanaan vaikuttavat myös käytettävyys, istuinmukavuus ja muut testin osa-alueet.
Tässä oppaassa selitämme, mitä turvaistuintestit, R129-hyväksyntä ja Ruotsin Plus-testi oikeasti kertovat. Erityisesti avaamme sitä, miten Autoliiton Suomessa julkaisemaa eurooppalaista turvaistuintestiä – josta puhutaan usein ADAC-testinä – kannattaa tulkita silloin, kun turvallisuus on valinnassa tärkein kriteeri.
Päivitetty 18.9.2026. Tiedot on tarkistettu Autoliiton, Liikenneturvan, Traficomin, Finlexin ja Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitos VTI:n ajantasaisista lähteistä. Liikenneturvan turvaistuinsuositus muuttui 16.9.2026.
Tärkein asia lyhyesti: tyyppihyväksyntä, riippumaton kuluttajatesti ja Plus-testi vastaavat eri kysymyksiin. R129 kertoo, että istuin täyttää sille asetetut hyväksyntävaatimukset. Autoliiton julkaisema eurooppalainen kuluttajatesti vertailee hyväksyttyjä istuimia usealla osa-alueella. Plus-testi puolestaan on vapaaehtoinen lisätesti, jossa painotetaan erityisesti lapsen kaulaan etutörmäyksessä kohdistuvaa kuormitusta.
Sisältö
- Turvaistuintestit yhdellä silmäyksellä
- Miksi testivoittaja ei aina ole turvallisuusosion paras?
- ADAC / Autoliiton julkaisema turvaistuintesti
- Vuoden 2025 testimuutos
- Mikä on Plus-testi?
- R129 ei ole sama asia kuin riippumaton turvallisuustesti
- Laki ja turvallisuussuositus Suomessa
- 5 yleistä väärinkäsitystä turvaistuintesteistä
- Näin Perheelle.fi tulkitsee turvaistuintestejä
- Mitä testiä kannattaa katsoa eri istuintyypeissä?
- Usein kysytyt kysymykset
Turvaistuintestit yhdellä silmäyksellä
Turvaistuimen kyljessä oleva hyväksyntämerkintä ja verkossa näkyvä testiarvosana eivät tarkoita samaa asiaa. Helpoin tapa hahmottaa ero on kysyä, mihin kysymykseen kyseinen testi tai hyväksyntä vastaa.
| Testi tai vaatimus | Mitä se kertoo? | Pakollinen? | Tärkein huomio |
|---|---|---|---|
| UN R129 | Täyttääkö turvalaite sille asetetut tyyppihyväksynnän vaatimukset? | Kyllä uusina myytäville istuimille | Hyväksyntä ei aseta hyväksyttyjä istuimia turvallisuusjärjestykseen. |
| Autoliiton julkaisema eurooppalainen turvaistuintesti | Miten istuin suoriutuu turvallisuudesta, käytettävyydestä, istuinmukavuudesta ja kemikaalitarkasteluista? | Ei | Kokonaisarvosana ei ole sama asia kuin turvallisuusarvosana. |
| Ruotsin Plus-testi | Miten istuin rajoittaa erityisesti lapsen kaulaan etutörmäyksessä kohdistuvaa kuormitusta? | Ei | Plus-testi tehdään vain selkä menosuuntaan käytettäville turvaistuimille. |
| Suomen tieliikennelaki | Milloin lapsella on oltava turvalaite? | Kyllä | Alle 135 cm pitkä lapsi tarvitsee lähtökohtaisesti turvalaitteen. |
| Liikenneturvan suositus | Miten lasta suositellaan kuljetettavan lain vähimmäisvaatimusta turvallisemmin? | Ei | Selkä menosuuntaan 125 cm saakka ja tämän jälkeen turvavyöistuimessa 150 cm saakka. |
Taulukon tärkein ero on hyväksynnän ja vertailutestin välillä. R129-hyväksyntä kertoo vaatimusten täyttymisestä. Se ei tarkoita, että jokainen R129-istuin suoriutuisi riippumattomassa törmäystestissä samalla tavalla.
Miksi turvaistuintestien voittaja ei aina ole turvallisuusosion paras?
Turvaistuintestin kokonaisarvosanaa on helppo lukea kuin kilpailun tulosta: pienin numero näyttää parhaalta. Törmäysturvallisuutta vertailevalle vanhemmalle tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa.
Autoliiton julkaisemassa eurooppalaisessa turvaistuintestissä kokonaisarvosanan keskeiset painotukset ovat turvallisuus 50 %, käyttömukavuus 40 % ja istuinmukavuus 10 %. Kemikaalikuormitus ja ympäristölle haitalliset aineet eivät saa omaa prosenttiosuuttaan, mutta huono tulos voi alentaa kokonaisarvosanaa.
Turvallisuusosion sisällä etutörmäyssuojan osuus on 40 %, sivutörmäyssuojan 40 %, vöiden reitityksen 10 % ja istuimen vakauden 10 %.
Esimerkki: istuin A voi saada paremman kokonaisarvosanan kuin istuin B siksi, että A on helpompi asentaa, vie vähemmän tilaa tai saa paremman istuinmukavuusarvosanan. Jos istuin B saa kuitenkin selvästi paremman turvallisuusarvosanan, ei A:ta pitäisi kutsua pelkän kokonaispisteen perusteella törmäysturvallisuudeltaan paremmaksi.
Liikenneturva nostaa saman asian esiin turvaistuimia koskevassa ohjeistuksessaan: kokonaisarvosteluun vaikuttavat myös esimerkiksi kiinnityksen helppous ja tilantarve. Jos haluat vertailla nimenomaan törmäysturvallisuutta, turvallisuusosion pisteytys ja sen taustat kannattaa tarkistaa erikseen.
ADAC-testi: mitä siinä oikeasti arvioidaan?
Suomessa puhutaan yleisesti ADAC-turvaistuintestistä. Täsmällisemmin kyse on eurooppalaisten auto- ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteuttamasta turvaistuintestistä, jonka tuloksia Autoliitto julkaisee Suomessa. Testissä ei siis arvioida vain sitä, miten istuin toimii törmäyksessä.
1. Turvallisuus – 50 %
- Etutörmäyssuoja – 40 % turvallisuusosiosta
- Sivutörmäyssuoja – 40 %
- Vöiden reititys – 10 %
- Istuimen vakaus autossa – 10 %
Jos tarkoituksena on vertailla nimenomaan istuinten törmäysturvallisuutta, tämä on tulostaulukon tärkein osio. Erityisesti etu- ja sivutörmäystulokset kannattaa erottaa kokonaisarvosanasta.
2. Käyttömukavuus – 40 %
Käyttömukavuutta ei pidä vähätellä pelkkänä mukavuustekijänä. Siihen kuuluu muun muassa väärinasentamisen riski, lapsen kiinnittäminen ja istuimen asentaminen autoon. Jos istuinta käytetään väärin, hyväkään törmäystulos ei toteudu samalla tavalla kuin valmistajan tarkoittamassa käytössä.
- väärinasentamisen riski
- lapsen kiinnittäminen
- istuimen asentaminen
- istuimen säätäminen tai siirtäminen toiseen autoon
- käyttöohje
- puhdistaminen ja viimeistely.
Perheelle.fi:n vertailuissa teemme kuitenkin eron törmäysturvallisuuden ja käytön helppouden välillä. Hyvä käytettävyystulos on etu, mutta se ei muuta heikompaa törmäystulosta paremmaksi.
3. Istuinmukavuus – 10 %
Istuinmukavuudessa tarkastellaan muun muassa lapselle tarjolla olevaa tilaa, istuimen vaatimaa tilaa autossa, istuma-asentoa sekä pehmusteita, jalkatukea ja lapsen näkyvyyttä ulos autosta. Nämä ovat arjen kannalta hyödyllisiä tietoja, mutta niiden merkitys on eri asia kuin törmäyksessä mitattu suoja.
4. Kemikaalit voivat alentaa tulosta
Kemikaalikuormituksella ja ympäristölle haitallisilla aineilla ei ole tavallista prosentuaalista painoa kokonaisarvosanassa, mutta huono tulos voi alentaa lopullista arvosanaa. Vuoden 2025 uudistuksessa arviointiin lisättiin myös ympäristölle haitallisia PFAS-yhdisteitä.
Vuonna 2025 testi muuttui – vanhoja ja uusia pisteitä ei pidä verrata suoraan
Tämä on tärkeä huomio silloin, kun vertaat eri vuosina testattuja turvaistuimia. Autoliiton mukaan turvaistuintestin menetelmää uudistettiin vuonna 2025, minkä vuoksi uuden testin tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tulosten kanssa.
Uudistuksessa sekä etu- että sivutörmäystestiä kiristettiin. Autoliiton mukaan uuden etutörmäystestin seurauksena törmäysnuken päästä mitatut voimat ovat noin 20 % ja niskaan kohdistuvat voimat noin 25 % aiempaa suurempia. Sivutörmäystestissä törmäyskelkan massaa nostettiin 1 300 kilogrammasta 1 400 kilogrammaan ja törmäysnopeutta 50 km/h:sta 60 km/h:iin.
Käytännössä: vuoden 2024 turvallisuusarvosanaa 1,5 ei pidä asettaa suoraan paremmuusjärjestykseen esimerkiksi vuoden 2026 arvosanan 1,7 kanssa. Testiolosuhteet eivät ole samat. Saman testimenetelmän aikana testattujen tuotteiden keskinäinen numerovertailu on huomattavasti mielekkäämpää.
Kevään 2026 Autoliiton testissä oli mukana 26 istuinta. Testissä nähtiin edelleen huomattavia eroja hyväksyttyjen tuotteiden välillä, ja osa istuimista ei kestänyt tiukemman kuluttajatestin etutörmäyskuormitusta. R129-hyväksyntä ei siis tee riippumattomista kuluttajatesteistä tarpeettomia.
Mikä on Plus-testi?
Plus-testi on vapaaehtoinen ruotsalainen lasten turvaistuintesti, jonka suorittaa Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitos VTI. Testissä asetetaan tavallista korkeammat vaatimukset lapsen kaulan suojalle voimakkaassa etutörmäyksessä.
VTI:n mukaan Plus-testi tehdään vain selkä menosuuntaan käytettäville turvaistuimille. Testiä käytetään sekä vanhempien valinnan tukena että turvallisempien turvaistuinten kehittämisessä. Liikenneturva suosittelee Plus-hyväksytyn turvaistuimen hankkimista turvakaukalon jälkeiseen vaiheeseen.
Mitä Plus-testi kertoo?
- Istuin on läpäissyt vapaaehtoisen lisätestin tyyppihyväksynnän lisäksi.
- Testissä kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kaulaan voimakkaassa etutörmäyksessä kohdistuvaan kuormitukseen.
- Testi tehdään vain selkä menosuuntaan käytettäville turvaistuimille.
- Liikenneturva pitää Plus-hyväksyntää vahvana valintakriteerinä turvakaukalon jälkeiselle istuimelle.
Mitä Plus-testi ei kerro?
Plus-testi ei ole kaikkien turvalaitetyyppien yleinen paremmuusjärjestys. Esimerkiksi vauvan turvakaukaloiden tai isompien lasten turvavyöistuinten valintaa ei ratkaista Plus-testin perusteella. Näissä riippumattoman eurooppalaisen kuluttajatestin turvallisuustuloksista on enemmän hyötyä.
Plus-hyväksyntäkään ei poista tarvetta varmistaa, että istuin sopii lapselle ja autoon ja että sitä käytetään valmistajan käyttöohjeen mukaisesti.
Turvaistuintestit täydentävät siis toisiaan: Plus-testi kertoo erityisesti selkä menosuuntaan käytettävän istuimen etutörmäyssuojasta ja niskakuormituksesta, kun taas eurooppalainen kuluttajatesti tarkastelee istuinta laajemmin useasta näkökulmasta.
R129 ei ole sama asia kuin riippumaton turvallisuustesti
Turvaistuintesteistä puhuttaessa R129 menee helposti sekaisin ADACin ja Plus-testin kanssa, vaikka kyse on eri asiasta.UN R129 on lasten turvalaitteiden tyyppihyväksyntää koskeva sääntö. Sen vaatimukset on täytettävä, jotta uusi turvaistuin voidaan saattaa nykyisin markkinoille Suomessa.
Traficomin mukaan vanhan E-säännön 44 mukaisia turvaistuimia ei ole saanut myydä Suomessa uutena 1.9.2024 jälkeen. Jo käytössä olevan vanhan hyväksynnän mukaisen istuimen käyttöä ei samalla kielletty.
R129:n myötä turvaistuimissa käytetään lapsen pituuteen perustuvia käyttöalueita, ja hyväksyntään kuuluu myös sivutörmäysvaatimuksia. R129 on kuitenkin edelleen hyväksymisraja, ei hyväksyttyjen istuinten paremmuusjärjestys.
Onko i-Size sama asia kuin R129?
Ei aivan. Liikenneturvan mukaan i-Size on R129-säännön alainen yhdenmukaistamisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa turvaistuimen ja auton yhteensopivuutta. Kaikki i-Size-istuimet ovat R129-hyväksyttyjä, mutta kaikki R129-hyväksytyt istuimet eivät ole i-Size-istuimia.
Helppo muistisääntö:
R129 = täyttääkö istuin vaaditut hyväksyntävaatimukset?
Autoliiton julkaisema eurooppalainen testi = miten istuin pärjää hyväksymisrajaa vaativammassa kuluttajatestissä?
Plus-testi = läpäiseekö selkä menosuuntaan käytettävä istuin erityisesti niskakuormitusta tarkastelevan vapaaehtoisen lisätestin?
Laki ja turvaistuinsuositus Suomessa 2026
Lain vähimmäisvaatimus ja turvallisuussuositus eivät ole sama asia. Suomessa tieliikennelain mukaan alle 135 cm pitkän lapsen kuljettamiseen henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa on lähtökohtaisesti käytettävä lasten turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt tai turvalaite on muuten asennettavissa.
Liikenneturva päivitti oman turvaistuinsuosituksensa 16.9.2026. Uuden suosituksen mukaan lapsi matkustaa turvakaukalon jälkeen selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa 125 cm pituuteen saakka. Tämän jälkeen suosituksena on turvavyöistuin, kunnes lapsi on 150 cm pitkä.
| Kysymys | Suomessa 2026 |
|---|---|
| Milloin laki edellyttää turvalaitetta? | Alle 135 cm pitkälle lapselle lain ehtojen mukaisesti. |
| Kuinka pitkään Liikenneturva suosittelee turvalaitetta? | 150 cm saakka. |
| Kuinka pitkään selkä menosuuntaan? | Turvakaukalon jälkeen 125 cm saakka. |
| Mitä sen jälkeen? | Turvavyöistuin 150 cm saakka. |
| Suositeltavin paikka lapselle autossa? | Takaistuin. |
Suositus menee siis lain vähimmäisrajaa pidemmälle. Lapsen seuraavaan istuintyyppiin siirtämistä ei kannata ratkaista pelkästään sen perusteella, mikä on lain alin hyväksyttävä taso.
5 yleistä väärinkäsitystä turvaistuintesteistä
1. “ADAC-testivoittaja on automaattisesti turvallisin istuin”
Ei välttämättä. Kokonaisarvosanaan vaikuttavat turvallisuuden lisäksi käyttömukavuus ja istuinmukavuus, ja kemikaalit voivat alentaa lopputulosta. Jos haluat verrata törmäysturvallisuutta, tarkista turvallisuusosio sekä etu- ja sivutörmäystulokset erikseen.
2. “ISOFIX on aina turvallisempi kuin turvavyökiinnitys”
Ei. Liikenneturvan mukaan oikein asennettuna sekä ISOFIX- että turvavyökiinnitteinen, törmäystesteissä hyvin suoriutunut istuin voi olla turvallinen. ISOFIXin keskeinen etu on väärinasentamisen riskin vähentäminen. Se ei ole automaattinen tae paremmasta törmäystuloksesta.
3. “R129-hyväksyntä tarkoittaa, että kaikki hyväksytyt istuimet ovat yhtä turvallisia”
Ei. Tyyppihyväksyntä kertoo vaatimusten täyttymisestä. Riippumattomissa kuluttajatesteissä R129-hyväksyttyjen istuinten välillä nähdään edelleen selviä eroja. Autoliiton vuosien 2025 ja 2026 testeissä on ollut myös istuimia, joiden rakenteet eivät ole kestäneet kuluttajatestin vaativampia törmäysolosuhteita.
4. “Vuoden 2024 ja 2026 ADAC-pisteitä voi verrata suoraan”
Ei. Testimenetelmää uudistettiin vuonna 2025. Uudet etu- ja sivutörmäyskokeet ovat aiempaa vaativampia, eikä Autoliiton mukaan uuden testimenetelmän tuloksia pidä verrata suoraan aikaisempiin numeroarvosanoihin.
5. “Lain vaatimus kertoo, kuinka pitkään lasta kannattaa kuljettaa turvaistuimessa”
Ei aivan. Suomessa lain turvalaiteraja on alle 135 cm, mutta Liikenneturva suosittelee turvalaitteen käyttöä 150 cm saakka ja turvakaukalon jälkeen selkä menosuuntaan matkustamista 125 cm pituuteen asti.
Näin Perheelle.fi tulkitsee turvaistuintestejä
Kun käytämme riippumattomia turvaistuintestejä tuotevertailujemme lähteinä, emme järjestä istuimia automaattisesti testin kokonaisarvosanan perusteella.
- Tarkistamme tarkan tuotteen ja kokoonpanon. Telakalla ja ilman telakkaa testattu istuin voi saada erilaisen tuloksen. Testitulosta ei siirretä automaattisesti saman tuoteperheen uudelle malliversiolle.
- Tarkastelemme turvallisuusosiota erikseen. Etu- ja sivutörmäystulokset ovat erityisen tärkeitä.
- Huomioimme käytettävyyden. Väärinasentamisen riski on turvallisuuden kannalta olennainen, vaikka se ei ole sama asia kuin törmäystestin tulos.
- Emme anna mukavuustekijöiden peittää turvallisuuseroja. Tilantarve, pehmusteet tai näkyvyys voivat vaikuttaa kokonaisarvosanaan, mutta niitä ei pidä kutsua törmäysturvallisuudeksi.
- Huomioimme testivuoden. Vuonna 2025 muuttuneen testiohjelman vuoksi vanhoja ja uusia numeroarvosanoja ei aseteta suoraan samaan paremmuusjärjestykseen.
- R129-hyväksyntä käsitellään lähtötasona. Se ei yksin ratkaise sitä, mikä hyväksytyistä istuimista suoriutuu riippumattomassa testissä parhaiten.
Perheelle.fi:n periaate: hyvä kokonaisarvosana on hyödyllinen tieto, mutta emme kutsu istuinta turvallisimmaksi vain kokonaispisteen perusteella. Turvallisuutta koskeva johtopäätös edellyttää turvallisuusosion, törmäystulosten ja testatun kokoonpanon tarkistamista.
Lue lisää toimitustavastamme: Näin vertailemme tuotteita Perheelle.fi:ssä.
Miten turvaistuintestejä kannattaa tulkita eri istuintyypeissä?
Turvakaukalo vauvalle
Turvakaukaloissa Plus-testi ei ole keskeinen valintatyökalu. Katso riippumattomasta eurooppalaisesta testistä erityisesti turvallisuusosiota, etu- ja sivutörmäystuloksia sekä väärinasentamisen riskiä. Tarkista aina myös se, onko tulos saatu kaukalolle yksin vai tietyn ISOFIX-telakan kanssa.
Katso myös: Paras turvakaukalo – vertailu ja valintaopas.
Selkä menosuuntaan käytettävä turvaistuin
Turvakaukalon jälkeisessä istuimessa Plus-hyväksyntä on merkittävä lisätieto. Sen rinnalla kannattaa tarkistaa riippumattoman kuluttajatestin turvallisuusosio sekä se, kuinka pitkään istuinta voidaan käyttää selkä menosuuntaan lapsen pituus- ja painorajojen puitteissa.
Katso myös: Paras turvaistuin – vertailu ja valintaopas sekä Paras kääntyvä turvaistuin.
Turvavyöistuin isommalle lapselle
Turvavyöistuimessa Plus-testi ei sovellu valintaperusteeksi. Riippumattoman testin turvallisuusosiossa kannattaa tarkastella etu- ja sivutörmäyssuojaa sekä sitä, kuinka hyvin istuin ohjaa auton turvavyön lapsen vartalolle. Myös istuimen sopivuus lapselle ja autoon korostuu.
Katso myös: Paras turvavyöistuin lapselle.
Usein kysytyt kysymykset turvaistuintesteistä
Mikä on ADAC-turvaistuintesti?
ADAC on saksalainen autoilujärjestö, joka osallistuu eurooppalaiseen turvaistuintestaukseen. Suomessa Autoliitto julkaisee eurooppalaisten auto- ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteutettavan testin tuloksia. Testissä tarkastellaan turvallisuuden lisäksi muun muassa käyttöominaisuuksia, istuinmukavuutta ja kemikaaleja.
Tarkoittaako paras ADAC-kokonaisarvosana turvallisinta turvaistuinta?
Ei välttämättä. Turvallisuus muodostaa 50 % kokonaisarvosanan painotuksesta, mutta lopputulokseen vaikuttavat myös käyttömukavuus ja istuinmukavuus. Turvallisuutta vertaillessa kannattaa tarkistaa turvallisuusosion arvosana sekä etu- ja sivutörmäyssuoja erikseen.
Onko Plus-testi pakollinen?
Ei. Plus-testi on VTI:n suorittama vapaaehtoinen ruotsalainen lisätesti, joka tehdään vain selkä menosuuntaan käytettäville turvaistuimille. Liikenneturva suosittelee Plus-hyväksytyn turvaistuimen hankkimista turvakaukalon jälkeiseen vaiheeseen.
Onko R129 turvallisuustesti?
R129 on turvaistuimen tyyppihyväksyntää koskeva sääntö. Se sisältää turvallisuusvaatimuksia ja testejä, jotka istuimen on läpäistävä saadakseen hyväksynnän, mutta R129 ei ole hyväksyttyjen istuinten välinen kuluttajavertailu.
Onko i-Size sama kuin R129?
Ei. i-Size on R129-säännön alainen yhdenmukaistamisjärjestelmä. Kaikki i-Size-istuimet ovat R129-hyväksyttyjä, mutta kaikki R129-hyväksytyt turvaistuimet eivät ole i-Size-istuimia.
Onko ISOFIX turvallisempi kuin turvavyökiinnitys?
Ei automaattisesti. Liikenneturvan mukaan oikein asennettu ja törmäystesteissä hyvin suoriutunut istuin voi olla turvallinen kummallakin kiinnitystavalla. ISOFIXin tärkeä etu on väärinasentamisen riskin pienentäminen.
Voiko vuoden 2024 ADAC-tulosta verrata vuoden 2026 tulokseen?
Numeroarvosanoja ei pidä verrata suoraan. Eurooppalaisen turvaistuintestin menetelmää uudistettiin vuonna 2025, ja muun muassa etu- ja sivutörmäyskokeita kiristettiin. Autoliiton mukaan uuden testin tulokset eivät ole suoraan verrattavissa aikaisempiin.
Mitä laki vaatii lapsen turvaistuimelta Suomessa?
Tieliikennelain mukaan alle 135 cm pitkälle lapselle on henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa lähtökohtaisesti käytettävä lasten turvalaitetta. Liikenneturvan turvallisuussuositus menee pidemmälle: turvalaitetta suositellaan 150 cm saakka ja turvakaukalon jälkeen selkä menosuuntaan 125 cm pituuteen asti.
Lähteet
Tämän oppaan testi-, lainsäädäntö- ja turvallisuustiedot on tarkistettu ensisijaisesti suomalaisista viranomais- ja asiantuntijalähteistä. Plus-testin tiedot on lisäksi tarkistettu testin suorittavalta Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitos VTI:ltä.
- Autoliitto: Turvaistuintestit
- Autoliitto: Turvaistuintesti on nyt entistä vaativampi
- Autoliitto: Kevään 2026 turvaistuintesti
- Liikenneturva: Turvaistuin – usein kysytyt kysymykset
- Liikenneturva: Turvaistuinsuositus päivittyi 16.9.2026
- Traficom: Lasten turvaistuinten hyväksyntävaatimukset
- Finlex: Tieliikennelaki 729/2018, 94 §
- VTI: The Plus Test
Perheelle.fi:n turvaistuinoppaat: Paras turvakaukalo · Paras turvaistuin · Paras kääntyvä turvaistuin · Paras turvavyöistuin lapselle
